RASKAUS MULLISTAA ELÄMÄÄ

Raskaus mullistaa naisen elämää. Alkaa matka, jossa moninaiset maisemat valtaavat mielen: tunteet vaihtelevat onnen ja ilon kautta riittämättömyyteen ja huoleen. Aivan tavallisen äidin, aivan tavallinen raskaus nostaa mieleen monenlaisia, ristiriitaisiakin, tunteita. Elimistössä mylläävät hormonit, kehossa tapahtuu muutoksia ja psykologinen prosessi valmistaa äitiyteen, syntyy uudenlainen identiteetti, kuva itsestä äitinä. Mukana on myös kaikki tähän asti eletty elämä.

Raskauden alussa tuleva äiti pohtii usein omaa lapsuuttaan: millaiset vanhemmat itselläni ovat olleet, mitä haluan tehdä samalla tavalla, tai mitä eri tavalla, kuin omat vanhempani. Uniin voi nousta kuvia lapsuuden tapahtumista, jotka olivat jo unohtuneet. Mahdollisesti tuleva äiti miettii, millainen äiti minusta tulee, voinko kiintyä pieneen ihmiseen? Äiti pohtii myös kumppaniaan: minkälainen hän on vauvan hoivaajana? Selviämmekö yhdessä, kestääkö parisuhde, entä selviämmekö taloudellisesti?

Jos äidin oman lapsuuden kokemukset ovat olleet myönteisiä, se luo pohjan herkistyä myös oman vauvan tarpeille ja eläytyä hänen maailmaansa. Aina kuitenkaan tulevien vanhempien oma lapsuus ei ole ollut paras mahdollinen, siihen on voinut sisältyä lapsen kehityksen kannalta pelkoja ja turvattomuutta, menetyksiä. Raskausaikana varhaiset kokemukset aktivoituvat ja tuleva äiti tai isä pohtii: miksi minusta tuntuu tällaiselta, kaiken pitäisi olla hyvin, haave omasta lapsesta on toteutumassa, mutta miksi olen näin alakuloinen? Miksi pelottaa ja masentaa?

Raskausaikana on mahdollista käsitellä omaa lapsuuttaan, ymmärtää paremmin kokemusmaailmaansa ja sitä kautta valmistautua lapsen syntymään. Vanhemman mentalisaatiokyky, kyky pitää mielessä oma ja toisen mieli, auttaa hahmottamaan lapsen näkökulmaa, ymmärtämään oman toiminnan vaikutuksia lapseen ja toimimaan sensitiivisesti.

Jokainen raskaana oleva tarvitsee lähelleen ihmisen, joka ymmärtää hänen mielessään tapahtuvaa myllerrystä. Tämä ihminen voi olla neuvolan terveydenhoitaja tai psykologi, oma äiti tai ystävä, jolle uskaltaa kertoa kaikkein pimeimpienkin hetkien mietteet. Äidit kuvittelevat, ettei kenelläkään muulla ole ristiriitaisia tunteita, ei mielialan heittelyä, ei halua peruuttaa raskaus ja palata normaaliin turvalliseen arkeen. Näitä ajatuksia hävetään ja peitetään. Äidit syyllistävät itseään ja kokevat ajatustensa vuoksi olevansa huonoja äitejä, täysin perusteettomasti.

Raskauden keskivaiheilla suhde vauvaan tulee konkreettisemmaksi: liikkeet muistuttavat päivittäin tulokkaasta. Vanhemmat pohtivat, kumpaa vauva muistuttaa, onko hän aktiivinen vaiko rauhallinen. Eteneekö kehitys normaalisti? Erityisesti ensimmäistä odottavalla mielessä on paljon kysymyksiä. Nykyisen ultraäänitekniikan aikakaudella vanhemmat saavat tietää lapsensa sukupuolen halutessaan ja tämä edesauttaa mielikuvien luomista. Mielikuvat vauvasta vahvistavat suhdetta syntymättömään lapseen. Haaveilu ja tulevaisuudesta unelmointi ovat osa luonnollista raskauden kulkua.

Mielikuvien herättelyyn ja suhteen syventämiseen voi käyttää tänä päivänä elektronisia sovelluksia, joiden avulla lapsen kehitystä on mahdollista seurata viikko viikolta. Samalla tavoin toimii Folkhälsanin Raskauden ajan päiväkirja, Vauva mielessä, joka sisältää raskauden edetessä sopivia kysymyksiä pohdittavaksi. Myös omien lapsuudenkuvien katselu puolison tai läheisten kanssa tai ultraäänikuvat, samoin kuin kaikenlainen vauvaa varten tehtävä valmistelu: tavaroiden ja vaunujen hankinta, toimii mielikuvia vahvistavana ja suhdetta syventävänä. Mielen kiinnittäminen hyviin hetkiin, musiikin, luonnossa liikkumisen tai minkä vain äidille mielihyvää tuottavan tekemisen kautta auttaa sekä äitiä, että vauvaa myös huonojen hetkien yli. Äidin rentoutuminen ja hänen saamansa hoiva vähentävät stressin hormonivälitteisesti siirtyvää vaikutusta sikiöön. Myös kokemus ”masuvauvaan” syntyneestä suhteesta tuottaa äidille mielihyvää. Kasvavan vatsan silittely, vauvalle laulaminen ja hyräily tai kutsuminen vauvaa hellittelynimillä, tuo mielihyvää ja vauvasta alkaa muodostua itsenäinen persoona vanhemman mieleen.

Normaaliin raskauteen kuuluu huoli vauvasta, onhan vauvan hyvinvointi tuleville vanhemmille todella tärkeää. Jokaisen odottavan on hyvä tunnistaa tilanne, jolloin huoli kasvaa liian suureksi ja tarvitsee apua. Voimavarat voivat joutua liian suurelle koetukselle ja huolet sekä pelot kasvavat niin, ettei raskaudesta ja tulevasta lapsesta pysy tuntemaan iloa. Avun hakeminen ja vastaanottaminen ovat välittämistä: itsestä ja vauvasta. Tänä päivänä elämme usein erillään läheisistä, omat vanhemmat asuvat kaukana ja kulttuuri suosii pärjäämistä. Liian usein yritetään pärjätä omin voimin, vaikka apuakin olisi tarjolla. Avun vastaanottamisen taito on merkityksellinen jokaiselle lapsen saavalle äidille ja isälle. Lapsiperheiden kotipalvelu kuuluu kaikille vauvaperheille, perhetyö, perheneuvola ja neuvolapsykologit auttavat erilaisissa tilanteissa. Raskauden aikana on luontevaa aloittaa puhumalla neuvolassa terveydenhoitajalle, sillä joskus puoliso tai läheiset voivat tuntua jopa liian läheisiltä.

Yksi matalan kynnyksen toimintamuoto raskauden aikaiseen vuorovaikutuksen tukemiseen on Hoivaa ja leiki -lyhytinterventio. Menetelmällä vahvistetaan erityisesti äidin suhdetta vauvaan reflektiivisen keskustelun, leikkisyyden ja kokemuksellisuuden kautta. Äidin mentalisaatiokykyä ja emotionaalista saatavilla oloa tuetaan myös antamalla kognitiivis-behavioraalisia menetelmiä mielialaoireiden hallintaan. Menetelmää käytetään joko manualisoiduissa pienryhmissä tai yhden perheen kanssa, PerheHoileina. Työskentely voidaan aloittaa raskauden puolessa välissä: neljän äidin ja vauvan pienryhmille on strukturoitu malli raskausajalle sekä n. puoli vuotta synnytyksen jälkeen. PerheHoileita voidaan toteuttaa manuaalin mukaisesti lapsen kuudenteen ikävuoteen asti. Lahden Diakonialaitoksen Vauvan Taika -toiminnassa Hoivaa ja leiki -menetelmää käytetään kolmihenkisessä työryhmässä ja sote-ammattilaisia koulutetaan menetelmän käyttöön matalankynnyksen toimintoihin, mutta menetelmä soveltuu myös vaativaan vuorovaikutustyöhön osana kokonaishoitoa. Työskentely raskausaikana kannattaa!

Aiheesta lisää:

Margareta Broden: Raskausajan mahdollisuudet, 2008

The effectiveness of Nurture and Play: a mentalisation-based parenting group intervention for prenatally depressed mothers Salo, S. J.; Flykt, M.; Makela, J.; Biringen, Z.; Kalland, M.; Pajulo, M.; Punamaki, R. L. (2019)

https://www.julkari.fi/handle/10024/139026⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠

Kirjoittaja:

Lahden Diakonialaitos, Vauvan Taika -toiminta

Vauvaperhetyön päällikkö Sirpa Ernvall