Suomen perinataalimielenterveys ry:n kannanotto: Raskaus- ja vauva-ajan mielenterveyden hoitoa tehostettava

10.1.2022

Yhdistyksemme hallituksen laatima kannanotto perinataaliajan mielenterveyspalveluiden kehittämisen ja resursoinnin tarpeesta julkaistiin Turun Sanomien lukijoilta-osiossa 5.1.2022:

"Raskaus- ja vauva-ajan mielenterveyden hoitoa tehostettava

Raskaus- ja vauva-ajan mielenterveyshäiriöillä on laaja-alaisia pitkäaikaisvaikutuksia. Hyvä hoito voi ehkäistä sekä vanhempien että lasten myöhempiä mielenterveysongelmia. Neuvolajärjestelmä mahdollistaa varhaisen tunnistamisen, mutta tällä hetkellä hoitokeinot ovat riittämättömiä, hoito pirstaloitunutta ja hoitoon pääsy viiveellistä.

Mielenterveyshäiriöiden puhkeaminen ja pahenemisvaiheet ajoittuvat usein raskaus- ja vauva-aikaan ja hoitamattomina niillä on kauaskantoisia seurauksia. Itsemurhat ovat merkittävin äitikuolleisuuden syy Suomessa. Raskaus- ja vauva-ajan mielenterveyshäiriöt ja odottavan äidin stressi heijastuvat kielteisesti sikiön kehitykseen biologisella tasolla ja ne ovat yhteydessä myös parisuhdeongelmiin, vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen haasteisiin sekä lapsen kaltoinkohteluun.

Mielenterveyshäiriöiden riskiä lisäävillä psykososiaalisilla tekijöillä on taipumus kasaantua samoihin perheisiin, jonka vuoksi perheiden ongelmiin tulee puuttua kokonaisvaltaisesi; mielenterveys ei voi parantua hyvällä hoidollakaan, jos perheessä on myös väkivaltaa, päihdeongelmia ja taloudellisia haasteita.

Vanhempien raskaus- ja vauva-ajan mielenterveysongelmien lapsiin kohdistuvien pitkäaikaisten vaikutusten vähentäminen on mahdollista ja kustannusvaikuttavaa. Nobelisti James Heckmanin mukaan investointi lapsen varhaisiin elinvuosiin tuottaa merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä tulevaisuudessa.

Suomeen tulee kehittää perinataalipsykiatrinen hoitojärjestelmä.

Maastamme puuttuu raskaus- ja vauva-ajan mielenterveyshäiriöihin erikoistunut perinataalipsykiatrinen hoitojärjestelmä, jollainen on ollut jo pitkään toiminnassa useissa muissa länsimaissa, kuten Australiassa ja Iso-Britanniassa. Myös aiheeseen liittyvä koulutus on Suomessa puutteellista.

Yhteiskunnassamme kehitteillä oleva sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän integraatio antaa oivan mahdollisuuden myös perinataalipsykiatrisen hoitojärjestelmän kehittämiselle.

Mielenterveyden häiriöille alttiit perheet tulee tunnistaa neuvoloissa, missä lähes jokaisen Suomessa syntyvän lapsen vanhempia tavataan useita kertoja raskaus-, vauva- ja pikkulapsivaihessa. Tämä antaa erinomaisen mahdollisuuden perheen kokonaistilanteen kartoittamiselle ja ongelmiin puuttumiselle, mikäli terveydenhoitajakontaktin jatkuvuus turvataan ja sopivia hoitokeinoja on tarjolla.

Perinataalipsykiatrian osaamista tulee vahvistaa sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisten keskuudessa ja hoidon nopea saatavuus tulee turvata diagnoosista riippumatta. Moniammatillinen yhteistyö sekä lääketieteen eri erikoisalojen välillä että palvelusektorit ylittävästi on mahdollista turvata. Toimivien lääketieteellisten interventioiden saatavuus on turvattava. Hoidon tulee kohdistua sekä vanhemman mielenterveyden tukemiseen että vanhemmuuden ja parisuhteen tukemiseen.

Sosiaalipalveluiden tukea on oltava tarjolla ja perheen omia voimavaroja ja tukiverkostoa on pyrittävä vahvistamaan välttäen kuitenkin hoitovastuun siirtämistä perheen läheisille. Tiedon tulee kulkea sujuvasti sote-palvelusektoreiden välillä ja hoidon jatkuvuus neuvoloissa sekä sairaanhoidossa tulee turvata. Yhteiskunnallisella tasolla raskaus- ja vauva-ajan mielenterveyshäiriöihin liittyvää tietoa tulee jakaa ja niihin liittyvää stigmatisoitumista on pyrittävä vähentämään.

Raskaus- ja vauva-ajan mielenterveyshoitoon resursointi tuottaa laadukkaita palveluita, terveyttä ja yhteiskunnallisia säästöjä pitkällä aikavälillä.

Raskaus- ja vauva-ajan mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen ja hoito on tutkitusti kustannusvaikuttavaa; perinataalipsykiatrisen järjestelmän tuottaminen maksaa vain viidenneksen hoitamattomista häiriöistä aiheutuviin kustannuksiin nähden.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden resursseja tulee kohdentaa perinataalipsykiatrisen osaamisen vahvistamiseen, palveluketjujen luomiseen, raskaus- ja vauva-ajan mielenterveystyöhön erityisesti perustasolle sekä erikoissairaanhoitotasoisten perinataalipsykiatristen poliklinikoiden perustamiseen.

Ammattilaisten työpanosta tarvitaan varsinaisen hoitotyön lisäksi hoitopolkujen muodostamiseen sekä tutkimustietoon perustuvien hoitokäytäntöjen ja toimintaohjeiden tuottamiseen ja jalkauttamiseen ammattilaisille ja alalle kouluttautuville.

Neuvoloiden toimintaedellytykset tulee turvata riittävällä henkilöstöresursoinnilla, koulutuksella ja työn organisoinnilla. Hoidon jatkuvuuden, äitiys- ja lastenneuvolan yhdistelmätyön, perhevalmennusten, lääkäriyhteistyön ja lähipalveluiden turvaaminen mahdollistaa myös mielenterveystyön toteuttamista neuvolatasolla. Neuvoloista tulisi olla suora ja nopea pääsy perinataalipsykiatristen palveluiden piiriin.