Terveydenhoitajat – vauvaperheen tärkeät kanssakulkijat

Suomessa on upea ja kansainvälisesti tarkasteltuna erityinen neuvolajärjestelmä. Lasta odottavilla perheillä on säännöllinen kontakti tuttuun terveydenhoitajaan aina raskauden ensikäynnistä jälkitarkastukseen saakka. Joissakin kunnissa sama terveydenhoitaja jatkaa työskentelyä väestövastuisesti vauvaperheen kanssa, mutta useimmiten tässä vaiheessa asiakkuus siirtyy lastenneuvolaan. Säännölliset käynnit joka tapauksessa jatkuvat ja tieto ammattilaisten välillä siirtyy. Äitiys- ja lastenneuvola tavoittaa lähes kaikki Suomessa asuvat vauvaperheet, joten terveydenhoitajan rooli perheen kanssakulkijana on merkittävä.

Terveydenhoitajatyön kulmakiviä ovat kautta aikain olleet yksilön ja perheyhteisön voimavarojen tukeminen sekä kokonaisvaltainen lähestymistapa terveyteen ja hyvinvointiin. Mielenterveys on tärkeä osa neuvolakäyntien sisältöjä ja muihin terveydenhuollon palveluihin nähden neuvolassa korostuu hoitotyön perhelähtöisyys. Vaikka neuvolassa pääsääntöisesti asioisi vain toinen vanhemmista, kartoitetaan koko perheen hyvinvointia laajoissa terveystarkastuksissa. Terveydenhoitajilla on osaamista tunnistaa haasteita ja ohjata perheitä tarvittaessa eteenpäin neuvolan moniammatilliselle tiimille tai muihin palveluihin. Yksilökeskeisyyden sijaan neuvolassa on mahdollisuus tunnistaa ja antaa palveluohjausta kaikille perheenjäsenille.

Vanhempien mielenterveyllä on tiettävästi merkittäviä vaikutuksia koko perheen ja etenkin lasten hyvinvointiin. Vaikka mielenterveyden tukemiseen on olemassa ohjeistuksia ja se on luonteva osa laadukasta hoitotyötä, on terveydenhoitajatyötä tarpeen jatkuvasti kehittää yhteiskunnan muuttuvien tarpeiden mukaan. Mielenterveyden ongelmat on perinteisesti koettu asiaksi, joista ei haluta puhua oman lähipiirin kanssa. Nykypäivänä keskustelukulttuuri on osin vapautuneempaa, mutta edelleen mielen sairauksiin liittyy stigmatisointia, jopa hoitajien taholta. Terveydenhoitajilla onkin tärkeä rooli tuoda mielenterveyden kysymykset näkyväksi osaksi kokonaisvaltaista hoitoa ja perustason palveluja. Erityisesti laajoissa terveystarkastuksissa tulee avoimesti puhua mielenterveyden haasteista molempien vanhempien läsnä ollessa. Jokainen hoitaja voi vaikuttaa perheiden yhdenvertaiseen kohteluun osallistumalla työyhteisön sisäiseen arvokeskusteluun.

Terveydenhoitajat ovat kokonaisvaltaisen, perhe- ja yhteisökeskeisen sekä voimavaralähtöisen hoitotyön ammattilaisia. Parhaimmillaan terveydenhoitaja on odottavalle ja vauvaperheelle kanssakulkija elämän ihmeellisellä polulla ja kykenee tunnistamaan ja vastaamaan varhaisessa vaiheessa mielenterveyden tuen tarpeisiin.

Hyvää kansallista terveydenhoitajapäivää!

Laura Ortju

Laura Ortju on terveydenhoitaja ja hoitotieteen väitöskirjatutkija. Ortju tutkii pienten lasten osallisuutta ja hoitokokemuksia lastenneuvolan hoitotyössä. Hän työskentelee Opetushallituksessa Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden ESR+ koordinaatiohankkeessa.

Tieteellisten julkaisujen lisäksi Ortju on kirjoittanut perheiden kohtaamisesta hoitotyössä mm. Lapsiasiavaltuutetun julkaisussa Terveys ja lapsen oikeudet sekä Pelastakaa Lapset ry:n teoksessa Kohti lapsen näköistä osallisuutta.

Lähteet:

Bergbom, I., Nåden, D., & Nyström, L. (2022). Katie Eriksson’s caring theories. Part 1. The caritative caring theory, the multidimensional health theory of human suffering. Journal of Caring Sciences, 36(3), 782-790. doi: 10.1111/scs.13036

Chen, W., Wang, X., Zhou, T., Wen, L., Yang, X., Chen, B., Zhang, T., Zhang, C., Hua, J., Tang, Q., Hong, X., Wenhui, L., Du, C., Xie, C., Ma, H., Yu, X., & Guan, L. (2023). Childhood experiences and needs of offspring living with paternal and maternal severe mental illness: A retrospective study in China. Asian Journal of Psychiatry, 81, 103449. DOI: 10.1016/j.ajp.2023.103449

Hakulinen, T., & Hietanen-Peltola, M. (2023). Neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa yhdenvertaisuus ja yksilöllisyys eivät lyö toisiaan poskelle. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 60(4), 471-473. DOI: 10.23990/sa.127142

Häggman-Laitila, A. (2001). Lapsiperheprojekti ja varhainen tuki perheiden arjenhallinnassa. Teoksessa Pietilä, A-M., Vehviläinen-Julkunen, K., Häggman-Laitila, A., & Saastamoinen, H-M. (Toim.) Preventiivinen perhehoitotyö. Terveyttä edistävien työmenetelmien arviointia Lapsiperhe-projektissa. Kuopion yliopiston selvityksiä E. Yhteiskuntatieteet 27. Hoitotieteen laitos, Kuopion yliopisto, 13-32.

Ihalainen-Tamlander, N., Vähäniemi, A., Löyttyniemi, E., Suominen, T., & Välimäki, M. (2016). Stigmatizing attitudes in nurses towards people withmental illness: a cross-sectional study in primarysettings in Finland. Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing, 23, 427-437. DOI: 10.1111/jpm.12319

Moore, D., Drey, N., & Ayers, S. (2020). A meta-synthesis of women’s experiences of online forums for maternal mental illness and stigma. Archives of Women’s Mental Health, 23, 507-515. DOI: 10.1007/s00737-019-01002-1

STM. (2023). Suosituksia mielenterveyteen, päihdeongelmiin ja riippuvuuteen liittyvän stigman ja syrjinnän tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:29. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9873-5

THL. (2024). NEUKO-tietokanta. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko

VNA 338/2011. Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta

Åsted-Kurki, P., Jussila, A-L., Koponen, L., Lehto, P., Maijala, H., Paavilainen, R., & Potinkara, H. (2008). Kohti perheen hyvää hoitamista. WSOY Oppimateriaalit Oy.