Unelmien neuvola – tulevaisuuden muistelu

Kutsumme teidät aikamatkalle unelmien neuvolaan vuonna 2030, jossa työ sujuu onnistuneesti niin asiakkaiden, työntekijöiden kuin päätöksentekijöiden kannalta. Tulevaisuuden muistelu on menetelmä, jossa kuvitellaan, millainen jokin on tulevaisuudessa, kun asiat ovat ratkenneet myönteisesti. Menetelmä auttaa valitsemaan sen tulevaisuuden, jonka haluamme, ja toimimaan sen toteutumisen eteen. Tarkastelemme kirjoituksessa tulevaisuuden muistelu -menetelmän avulla neuvolapalveluja erityisesti kehittämistarpeiden tunnistamista. Tervetuloa mukaan!

Perheet asioivat neuvolassa omalääkärin ja -hoitajan vastaanotoilla

Unelmien neuvolassa kaikilla perheillä on omalääkäri ja -hoitaja vähintäänkin raskauden alusta siihen asti (tarv. jo raskautta suunniteltaessa) kunnes lapsi menee kouluun tai pidempäänkin. Erityisesti koronapandemian aikana saadut laajoihin selvityksiin perustuvat asiakaskokemukset vaihtuvista neuvolan työntekijöistä toivat selkeästi esille tuen tarpeiden tunnistamisen vaikeuden. Sekä asiakkaiden että työntekijöiden jaettu turhautuminen koski ennen kaikkea sitä, kun kenellekään ei muodostunut kokonaiskäsitystä asiakasperheen tilanteesta ja monet asiat pitkittyivät tai jäivät piiloon.

Kun perheillä on unelmien neuvolassa nimetty oma työntekijä, niin neuvolapalvelujen saatavuus on sen myötä huomattavasti parantunut. Hyvinvointialueiden investoinnit hoidon jatkuvuusmalliin sekä neuvolassa että perusterveydenhuollon muussa vastaanottotoiminnassa ovat tehostaneet lapsiperheiden tuen tarpeisiin vastaamista ja lisänneet asiakastyytyväisyyttä. Hoidon jatkuvuus on edistänyt asiakkaiden suojaavien tekijöiden ja voimavarojen tunnistamista sekä vähentänyt häiriökysyntää ja hoitokustannuksia. (Eskola ym. 2022.)

Myös henkilöstön asiakasmäärät on saatu kuntoon, lähelle valtakunnallisia henkilöstömitoitussuosituksia (Wiss ym. 2022, Hietanen-Peltola ym. 2023). Ennaltaehkäisevään toimintaan on investoitu aiempaa enemmän. Henkilöstöresurssien paranemisen myötä asiakastyöhön on saatu tarpeenmukaista aikaa ja väljyyttä sekä kaivattua veto- ja pitovoimaa. Aikaresurssien paranemisen myötä pystytään paremmin tunnistamaan perheiden voimavaroja ja kuormittavia tekijöitä sekä ongelmien juurisyitä. Tämä on edistänyt varhaisen hoidon käynnistämistä, tutkitusti vaikuttavien työmenetelmien, kuten esimerkiksi kotikäynnit, paluuta palveluvalikkoon ja tarvittavia lisäkäyntejä neuvolaan sekä palveluohjausta ja monialaista yhteistyötä.

Neuvola edistää lasten ja heidän vanhempiensa terveyttä, ehkäisee ja hoitaa sairauksia varhain

Unelmien neuvolatyö sisältää lasten ja heidän vanhempiensa terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisyn ja aiempaa näkyvämmin varhaista perustason hoitoa. Tutkimusnäyttö raskaana olevan stressin, päihteiden käytön ja tupakoinnin välittymisestä sikiön ja syntyvän lapsen terveydentilaan ja neuvolapalvelujen vaikuttavuudesta on vahvistunut. Vanhempien keskuudessa tietoisuus on levinnyt ja myös vastuunotto sekä ratkaisujen yhdessä etsiminen siihen, miten parhaalla mahdollisella tavalla voidaan vaikuttaa heidän omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa sekä terveystottumuksiinsa. Ne vaikuttavat lasten hyvinvointiin jo raskauden alusta alkaen pitkälle tulevaisuuteen saakka, halusi sitä tai ei. Vankentuneen tutkimustiedon pohjalta kokonaisvaltainen työote, joka huomioi samanaikaisesti yksilöt ja koko perheen, on neuvolassa vahvistunut. Vanhempien ja lapsen fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten häiriöiden varhainen monialainen tuki ja hoito käynnistetään viiveettä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. 

Terveystarkastuksia järjestetään edelleen näyttöön perustuvien suositusten mukaisesti kaikille raskaana oleville ja alle kouluikäisille lapsille sekä heidän perheilleen. Perheet haluavat käyttää laadukkaita neuvolapalveluja. Terveystarkastusten määrä ja sisällöt voivat vaihdella kunkin asiakasperheen tuen tarpeiden ja toiveiden perusteella. Terveyden edistämisen ja varhaisen puuttumisen menetelmiä ja keinoja sekä hoidon hyötyjä seurataan järjestelmällisesti ja myös arvioidaan tavoitteisiin pääsyn perusteella. Työn tueksi saatavilla on säännöllisesti päivitettävä tutkimusnäyttöön perustuva avoin tietokanta. 

Huolellisesti ja yksilölliset tarpeet huomioivat tarkastukset rakentavat omalääkärille ja omaterveydenhoitajalle kokonaiskäsityksen asiakkaan terveydentilasta ja hyvinvoinnista sekä terveystottumuksista. Tuttuus edistää myös voimavarojen ja riskitekijöiden tunnistamista ja esiin nostoa sekä tehokkaan tuen ja hoidon järjestämistä. Luottamuksella on myös myönteisiä vaikutuksia turvallisuuden tunteeseen esimerkiksi sensitiivisten asioiden omaehtoisessa puheeksiotossa ja terveellisten elintapojen ylläpitoon sekä tarvittaviin muutoksiin terveyskäyttäytymisessä.

Perheiden mielenterveyden haasteisiin vastataan viiveettä vaikuttavin keinoin

Neuvolassa kiinnitetään erityistä huomiota 2020-luvulla lisääntyneeseen vanhempien uupumukseen sitä ehkäisten. Terveydenhoitajan lähetteellä uupuneet vanhemmat saavat tarvittavaa apua kotiin. Vanhempien kanssa pyritään yhdessä tunnistamaan uupumuksen juurisyitä. Keskustelua käydään vanhempien oman lapsuudenajan haitallisista kokemuksista (ACEs) ja muista traumakokemuksista sekä esimerkiksi mahdollisesta synnytyspelosta, joka voi vaikuttaa tuleviin perheenlisäyssuunnitelmiin (ks. Silvan & Airo 2022).

Perustason mielenterveyspalveluja on tulevaisuudessa vankennettu huomattavasti neuvolapalvelujen tueksi. Neuvolapsykologit tapaavat vanhempia tarvelähtöisesti niin vanhempainryhmissä kuin perhekohtaisesti. Mielenterveyteen liittyvissä häiriöissä vanhemmille pystytään tarjoamaan yhden käyntikerran terapiaa, tarvittaessa pidempikestoista yksilö-, pari- tai ryhmäterapiaa. 

Perinataalipsykiatrian poliklinikoiden perustaminen (Pietikäinen ym. 2020) hyvinvointialueilla on helpottanut etenkin raskaus- ja vauva-ajan masennuksen ja ahdistuneisuuden varhaista tunnistamista ja avun tarjoamista niiden mukanaan tuomissa perhedynamiikkaan liittyvissä häiriöissä, kuten esimerkiksi varhaisen vuorovaikutuksen ja parisuhteen ongelmissa. Tuki ja hoito pystytään käynnistämään koko perheelle viiveettömästi jatkuvuusperiaate huomioiden perus- ja erityistason yhteistyönä.

Hoitosuositus ”Raskaus- ja vauva-ajan masennus ja ahdistuneisuus” (Hakulinen & Uotila-Laine 2023) on tehokkaan toimeenpanon tuella muuttanut seulonta- ja hoitokäytäntöjä molempien vanhempien kohdalla. Varhaiseen tunnistamiseen on panostettu; käytössä on EPDS-lomakkeen lisäksi myös psykososiaalisten riskitekijöiden tunnistamislomake ANRQ ja ahdistuneisuuskysely GAD-7 oireiden arviointiin (Riekki & Jussila 2022). Psykososiaalisen tuen ja liikunnan merkitys (Singh ym. 2022) on vahvistunut häiriöiden ehkäisyssä ja varhaisessa hoidossa. Tämä on lisännyt myös järjestöjen tärkeää roolia tiedon ja vertaistuen tarjoajana vanhemmille.

Neuvolatoiminta perustuu parhaaseen mahdolliseen tietoon

Kokonaiskäsitys perheiden monimuotoista terveyshaasteista on edistänyt hoidon käynnistämistä neuvoloissa myös kumuloituvissa kuormittavissa tilanteissa kuten mielenterveys- ja päihdehäiriöissä. Neuvolapalveluissa otetaan systemaattisesti huomioon mielenterveys- ja päihdehäiriöiden lisäksi perheiden monisyiset muut haasteet ja turvallisuusriskit, esimerkiksi taloudelliset vaikeudet ja väkivalta. Perheiden avunsaanti on tehostunut huomattavasti, jolloin sekä inhimillistä kärsimystä että kustannusten kasvua on saatu vähennettyä hyvinvointialueilla.

Ylipainoon ja lihavuuteen sekä niiden aiheuttamiin kansanterveyshaasteisiin kiinnitetään neuvoloissa aiempaa enemmän huomiota.  Neuvolan ja ravitsemusterapeuttien yhteistyönä tarjoama perhekeskeinen terveysneuvonta on alkanut näkyä myönteisenä kehityksenä lasten ja heidän vanhempiensa ravitsemuksessa ja painonkehityksessä. Yhteiskunnallisin tukitoimin (mm. sokerivero,) on edistetty kansanterveyttä mukaan lukien suun terveys. Raskaus- ja vauva-ajan liikuntaan paneudutaan neuvolassa aiempaa tehokkaammin yhteistyössä äitiysfysioterapeuttien kanssa (Hotus-hoitosuositus 2022.)

 Tieto lasten ja vanhempien hyvinvoinnista on saatavilla Kanta-arkistosta, kansallisista terveysindikaattoreista ja syntyneiden lasten rekisteristä. Kaikilla hyvinvointialueilla on käytössä sama potilastietojärjestelmä. Lapsiperheväestön hyvinvointia kuvaava testisuure hyödyntää monia eri rekisteritietoja ja sen avulla pystytään kuvaamaan hyvinvointialueittain lapsiperheiden hyvinvointia. Tämä auttaa alueita neuvolapalvelujen kehittämisessä ja resursoinnissa vastaamaan alueen lapsiperheiden tarpeisiin, ja myös palvelujen arvioinnissa.

Neuvolapalvelujen vaikuttavuustutkimus on vahvistunut ja vakiintunut. Määrällinen tieto neuvolapalvelujen toteutumisesta saadaan kaikilta alueilta kattavasti edelleen kehitetystä Avohilmo-rekisteristä. Asiakastyytyväisyyskyselyt tuottavat laadullista tietoa neuvolapalveluista kaikilta hyvinvointialueilta. Neuvolapalvelujen vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta tiedetään aiempaa enemmän monitieteisten tutkimushankkeiden tuottaman tiedon avulla. Terveysportissa sijaitseva NEUKO-tietokanta (THL 2021) edistää parhaimman tiedon ja toimintamallien siirtymistä neuvolatoimintaan.

Avaimet tulevaisuuden unelmien neuvolaan on jo olemassa ja rohkaisemme tarttumaan tarjolla oleviin työkaluihin sen mahdollistamiseksi. Kuten Mahatma Gandhi viisaasti aikanaan totesi: Ole sinä se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä.

Lähteet

Eskola P, Tuompo W, Riekki M, Timonen M, Auvinen J. 2022. Hoidon jatkuvuusmalli: Omalääkäri 2.0 -selvityksen loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2002, 17. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9884-1

Hakulinen T & Uotila-Laine H. 2023. Raskaus- ja vauva-ajan masennuksesta ja ahdistuneisuudesta on tekeillä hoitosuositus. Kasvun tuki -aikakauslehti 1/2023, 9-11. https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/130617/79077

Hietanen-Peltola M, Ahvalo J & Jahnukainen J. 2023. Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon henkilöstömitoitussuositukset 2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ohjaus 9. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-082-8

Hotus-hoitosuositus. 2022. Raskaana olevat ja synnyttäneet terveydenhuollossa: liikunnan perus- telut ja liikuntaan ohjaaminen. Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä: Hamari L, Grym K, Harsunen H, Niela-Vilén HK, Ryhtä I, Saarikko J & Sinisalo M. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. (viitattu 1.8.2023). https://www.hotus.fi/hoitosuositukset/

Pietikäinen J, Hakulinen T, Holopainen A. 2020. Raskausajan ja synnytyksen jälkeisen masennuksen ja ahdistuneisuuden varhaista hoitoa tulee tehostaa. Puheenvuoro, Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 57, 192-194. Linkki viitteeseen.

Riekki T & Jussila H. 2022. Raskaudenaikaisen ja synnytyksen jälkeisen masennuksen ja ahdistuksen tunnistaminen ja ehkäisy. Terveysportti, NEUKO-tietokanta https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko/article/nla00084?toc=1112236

Silvan E. & Airo R. 2022. Synnytyspelko. Terveysportti, NEUKO-tietokanta.

https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko/article/nla00102?toc=1112236

Singh B, Olds T & Curtis R ym. 2022. Effectiveness of physical activity interventions for improving depression, anxiety and distress: an overview of systematic reviews. British Journal of Sports Medicine doi:10.1136/ bjsports-2022–106195.

THL 2021. NEUKO-tietokanta, Ohjeistukset neuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaisille. Terveysportti  https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko

Wiss K, Hakulinen T, Hietanen-Peltola M, Jahnukainen J, Saaristo V. 2022. Äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstövoimavarat 2004-2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tutkimuksesta tiiviisti 60. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-992-4

Kirjoittajat

Tuovi Hakulinen, TtT, dosentti (terveyden edistäminen), Tampereen yliopisto

Ulla Korpilahti, TtM, FT-opiskelija, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Turun yliopisto

Kirjoitus on julkaistu 3.8.2023 myös nettisivuilla https://www.tuovihakulinen.fi