Yhdistyksen säännöt

1§ YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA
Yhdistyksen nimi on Suomen Perinataalimielenterveys ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

2§ YHDISTYKSEN TARKOITUS
Suomen Perinataalimielenterveys ry on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen yhdistys, jonka yhteiskunnallisena tavoitteena on perheiden mielenterveyden edistäminen raskausaikana ja synnytyksen jälkeen, sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen, tiedon välittäminen ja ymmärryksen lisääminen perinataalipsykiatriasta sekä perinataalipsykiatrisen moniammatillisen yhteistyön ja hoitopolkujen kehittäminen. Yhdistys toimii asiantuntijafoorumina ja kouluttajana sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisille sekä kokemusasiantuntijoille tutkimus-, asiantuntija- ja kokemusasiantuntijatietoon perustuen.

3§ YHDISTYKSEN TOIMINTAMUODOT
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys kerää tutkimus- ja asiantuntijatietoa sekä kokemusasiantuntijatietoa raskaus- ja synnytyksen jälkeisen ajan mielenterveydestä ja raportoi niistä. Tähän tietoon pohjautuen yhdistys järjestää koulutusta ja vaikuttaa
yhteiskunnalliseen päätöksentekoon perinataalipsykiatrisen hoidon parantamiseksi, vauvaperheiden mielenterveys- ja sosiaalityön tehostamiseksi ja perinataaliajalla raskaita menetyksiä kokeneiden tukemiseksi.
Yhdistys osallistuu kansainväliseen keskusteluun perinataalipsykiatrisista aihealueista ja tekee kansainvälistä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten sekä
kokemusasiasiantuntijoiden kanssa. Yhdistys luo kontakteja vastaaviin kansainvälisiin yhdistyksiin ja järjestöihin. Toimintansa rahoittamiseksi yhdistys kerää jäsenmaksua,
osallistumismaksuja ja koulutuspalkkioita, jotka liittyvät välittömästi yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen.

4§ JÄSENET
Yhdistyksen jäsen:

Yhdistyksen jäseneksi voi päästä asiasta kiinnostunut tutkija, sosiaali- tai terveysalan ammattilainen tai opiskelija, kokemusasiantuntija tai vertaistukija, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja toiminnan ja jonka hallitus hyväksyy.
Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat yhdistyksen perustamisessa mukana olleet sekä myöhemmin jäseneksi otetut henkilöt. Jäsenhakemus on tehtävä kirjallisesti.
Kannatusjäsen:

Kannatusjäseneksi voi päästä yhdistyksen toiminnan tukemisesta kiinnostunut yksityinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai rekisteröity säätiö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja toiminnan ja jonka hallitus hyväksyy. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Kannatusjäsenet sitoutuvat maksamaan hallituksen kokouksessa määräämän kannatusjäsenmaksun.

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet:

Kunniapuheenjohtajaksi yhdistyksen kokous voi kutsua erityisesti ansioituneen puheenjohtajansa. Yhdistyksellä voi olla vain yksi kunniapuheenjohtaja kerrallaan. Kunniajäseneksi yhdistyksen kokous tai hallitus voi kutsua yhdistyksen toiminnassa ansioituneen jäsenensä. Kunniapuheenjohtajalla tai -jäsenellä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa.

Yhdistys ylläpitää jäsenrekisteriä.

Jäsenmaksu

Jäseniltä perittävien jäsenmaksujen, sekä kannatusjäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenten ei tarvitse maksaa vuotuista jäsenmaksua. Kuluvan vuoden jäsenmaksun laiminlyönyt jäsen ei saa käyttää äänioikeuttaan yhdistyksen vuosikokouksessa.

Jäsenen eroaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Yhdistys ei palauta jo maksettuja jäsenmaksuja
eronneelle henkilölle.
Jäsenen eronneeksi katsominen
Hallitus voi katsoa eronneeksi jäsenen, joka on jättänyt
jäsenmaksunsa maksamatta vähintään kahden (2) kalenterivuoden ajan.
Jäsenen erottaminen
Hallitus voi erottaa jäsenen, jos hän on menettelyllään
huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai sen mainetta.

5§ JÄSENTEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÖ
Yhdistyksen jäsenet käyttävät päätösvaltaansa äänestämällä yhdistyksen kokouksissa. Äänten mennessä tasan yhdistyksen puheenjohtajalla on päätäntävalta.

6§ YHDISTYKSEN KOKOUKSET
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Sääntömääräiset kokoukset
Yhdistyksen on pidettävä joka vuosi yksi (1) sääntömääräinen vuosikokous hallituksen määräämänä päivänä tammi-huhtikuussa.
Yhdistyksen hallituksen on pidettävä sääntömääräisen vuosikokouksen
lisäksi vähintään kaksi (2) kokousta vuoden aikana.
Ylimääräinen kokous
Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo siihen
olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti vaatii, jolloin kokous on pidettävä
kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä,
tai kun yhdistyksen hallitus niin päättää.

Yhdistyksen kokouksen asiat
Yhdistyksen kokouksissa käsitellään ne asiat, jotka on kokouskutsussa mainittu ja ne hallituksen esittämät asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväksi, kuitenkin huomioon ottaen yhdistyslaissa mainitut kokouskutsua koskevat määräykset.
Yhdistyksen vuosikokouksen sääntömääräiset asiat on eritelty tarkemmin edempänä.

Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kirjallinen kokouskutsu on lähetettävä paperisena tai sähköisenä versiona kullekin jäsenelle aikaisintaan kaksi (2) kuukautta ja viimeistään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta. Yhdistyksen vuosikokouksesta ilmoitetaan myös yhdistyksen internet-sivuilla vähintään kaksi (2) kuukautta ennen kokousta.

Äänioikeus ja vaalit
Yhdistyksen kokouksella on jokaisella paikalla olevalla yhdistyksen varsinaisella jäsenellä yksi (1) ääni. Yhdistyksen jäsen voi luovuttaa valtakirjan yhdistyksen toiselle jäsenelle, jolla
luovuttaa äänioikeutensa kyseiselle jäsenelle. Yhdellä yhdistyksen jäsenellä voi olla enintään 10 valtakirjaa mukana yhdistyskokouksessa. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, paitsi jos se on sen tyyppinen, että se yhdistyslain mukaan vaatii hyväksytyksi tullakseen säännöissä määrätyn määräenemmistön. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Aloiteoikeus
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada asian yhdistyksen kokouksen päätettäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisestihallitukselle niin ajoissa, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

7§ YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsiteltävät asiat:
- Kokouksen avaus.
- Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa.
- Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
- Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
- Esitetään hallituksen laatima kuluneen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastajien antama lausunto tai toiminnantarkastajien antama toiminnantarkastuskertomus.
- Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
- Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä jäsenmaksujen suuruus seuraavalle kalenterivuodelle.
- Päätetään hallituksen jäsenille ja tilin- tai toiminnantarkastajille maksettavista palkkioista.
- Parillisina vuosina valitaan tulevalle kaksivuotiselle kaudelle hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sekä neljästä seitsemään (4-7) hallituksen jäsentä, ja yhdestä kahteen (1-2) varajäsentä. Puolet hallituksen jäsenistä (50%) on kerrallaan erovuorossa ja kahden nimenkirjoitusoikeudellisen hallituksen jäsenen tulee jatkaa seuraavalle kaksivuotiselle vaalikaudelle.
- Parittomina vuosina ei pidetä vaalikokousta.
- Valitaan yksi (1) tai kaksi (2) tilin- tai toiminnantarkastajaa ja vastaava määrä varatilin- tai varatoiminnantarkastajia seuraavaksi kalenterivuodeksi.
- Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
- Kokouksen päättäminen.

9§ HALLITUS
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valittu puheenjohtaja, sekä varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja ja kahdesta viiteen (2-5) varsinaista jäsentä sekä yhdestä kahteen (1-2) varajäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi
on kaksi (2) kalenterivuotta. Hallitus valitsee keskuudestaan,
sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun hän katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii, mutta vähintään kaksi (2) kertaa vuodessa. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä. Hallituksen
puheenjohtajan mielipide ratkaisee äänten mennessä tasan. Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.
Yhdistyksen rahastonhoitaja hoitaa yhdistyksen rahaliikenteen hallituksen hyväksymiin menoihin ja tuloihin liittyen. Hallituksen jäsenen yhdistyksen toimintaan liittyvien kustannusten maksuun vaaditaan sekä puheenjohtajan (tai puheenjohtajan kyseessä ollessa varapuheenjohtajan tai sihteerin) että rahastonhoitajan kirjallinen hyväksyntä.

10§ SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.
Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

11§ SÄÄNTÖJEN VOIMAANTULO
Nämä säännöt tulevat voimaan, kun ne on merkitty Patentti- ja
rekisterihallituksen pitämään rekisteriin.